Nyt on käyty täyttämässä kansalaisvelvollisuus tai oikeus, miten sen ottaa. Joka tapauksessa on omalta osalta yritetty vaikuttaa siihen, että tämä maa olisi parempi paikka kaikille sen asukkaille. Myös niille, jotka eivät omista miljoonia ja saa pikku optioita vuosittain.

Muuten olen istuskellut tässä sohvan nurkassa ja tehnyt Kiriä, kyllä se pikkuhiljaa edistyy.

Se ohut mohair olisi ollut kyllä kauniimpi, mutta kokeillaan nyt tätä. Ehkä huivi kelpaa valmistuttuaan saajalleen. Ja jos ei kelpaa, tehdään toinen, kyllä tämäkin jonnekin "uppoaa" ;)

Huomenna on hyvä päivä, tuskin maltan odottaa! Armas Mieheni on taas kolmen viikon työputken tehnyt ja pääsee kotiin. Terveisiä vaan sinne pohjoiseen, että täällä on odottamassa hyvää ruokaa, juomaa, haleja ja ainakin miljoona suukkoa! On nimittäin tuo ikäväkäyrä aika korkealla jo.