On ihan älyttömän kiva käydä Lapsukaisen ja Vävyn luona, mutta on myös ihan älyttömän kiva tulla kotiin. Ihan ekaksi lämmitettiin sauna ja sitten syötiiin. Nyt ollaan vietetty iltaa leppoisasti takkatulen ääressä...

Etelässä tuli neulottua myös se Vävyn pipo. Kun se tuli valmiiksi, Vävy kokeili sitä päähänsä ja totesi heti kättelyssä; No johan on anoppi taas pipon tekaissut =) Heh. Niinpä tekaisi, kunhan Vävy vain osaisi sen pukea päähänsä oikein ;)

Ja kun oikein patisti, niin sattui se vähän sinne päin....

Peruspipo, koko savolainen-hesalainen "automekaanikko"

Lanka 7veljestä raita, väri 823, 50 g (155 g työkaluineen)

Puikot 4 mm pyöröt ja sukkikset

No joo, pipon koko oli ihan sopiva, kun sen oli pyörittänyt päähän oikein =) On se niin kiva, kun meidän neljän (minun, Miehen, Lapsukaisen ja Vävyn) huumorit sattuu niin yksiin, että voimme kuittailla koko ajan toisillemme, ja silti jokainen tietää, että rakkaudella......

Kotiin ajaessa neuloskelin Step-sukkaa, toinen valmistui jo eilen Lapsukaisen kanssa katsoessa "nyyhkyleffaa" sillä aikaa kun miehet olivat autoa laittamassa. Eli toinen sukka on valmis, toista ollaan tulossa kantapäässä. Ai niin, se toinen "salaisuus", Lapsukaiselle valmistunut "vanhuutta varten"-hartiahuivi.

Liisan lilja- huivi, koko 150 x 90 cm

Lanka Novita Rose Mohair, väri 538, 100 g

Puikot 5 mm pyöröt

Peruslapaset, koko naisten

Lanka Novitan Helen, 6521, 40 g

Puikot 5 mm sukkikset

Tässä vielä Lapsukaiselle annetut perustumput etelän ankaraa talvea varten ;) Entisistä on kuulema peukalot puhki....

Halirutistus vaan sinne etelään, toivottavasti taas tavataan pian! Tullessa piipahdimme katsomaan kummipoikaa, isoja veljiä sekä vanhempia. Kaikki viisi olivat oikein hyvissä voimissa, kiitos vain kahvista! Kummipojan haalari - se joka on vieläkin kesken - on yhä liian iso, vaikka poika kasvaa ihan silmissä. Toivottavasti saan haalarin kuitenkin tämän talven lumille valmiiksi. Kiva nähdä teitäkin!

Jeps. Selkää vähän särki matkoilla, mutta kai fysioterapia ja jumppa auttaa, kun olo alkaa olla päivä päivältä parempi. Viikko vielä aikaa parannella kipeitä nikamavälejä, huomenna voisi lähteä salille ja tiistaina olisi taas vuorossa hieronta. Vaikka melkein itku pääsee joka hierontakerta, niin kipeää se tekee, on siitä niin paljon apua, että kaikki lääkärin määrämät hoidot käydään läpi. Joten ensi viikkoon rakkaat ystävät ja kylänmiehet!