Aamulla nukuin pitkään. Ajattelin kerrankin ottaa ilon irti kun rakas aviomieheni ei huokaile heti kukonlaulun aikaan, että taas se eukko tuossa kuorsaa ja lujaa... ;) Itse en ole kyllä yhtään kertaa kuullut että kuorsaisin, mutta Mies väittää jotain ihan muuta.

Harmaan päivän aikana en keksinyt muuta tekemistä kuin ottaa neuleen käteen ja alkaa väkeltämään. Sain sitten jotain aikaiseksi. Kaveri vaan tälle vielä puuttuu.

Ja aina kun aloin voida pahoin tämän langan (Supersocke-raitalangat) värikylläisyydestä vaihdoin työn mustaan Alpaca-neuleeseen. Joskus sitä ihmettelee kuka päättää näistä lankakerien värivaihtoehdoista - ja sitä miksi olenkaan ostanut kyseistä lankaa. Tein sukasta sitten sen verran ison, että se ei käy ainakaan itselleni, laitan sen lahjavakkaan. Joulun alla arvotaan onnellinen lahjasukan saaja sukulaisten joukosta. Lahjahevosen suuhunhan ei ole katsomista, joten ei lahjan saaja ainakaan ääneen uskalla valittaa!

Nyt illalla kun aukaisin netin, niin huomasin, että olin voittanut täällä blogiarpajaisissa. Mikä tuuri, osallistuin aivan ensimmäisiin arpajaisiin ja heti tärppäsi. Muutoin en voita koskaan mitään, lotossakaan ei ollut montaa numeroa oikein. Jännityksellä jään odottamaan saanko sitä inhoamaani ruskeaa lankaa vai jotain muuta....