Ajattelin ensin, että viikonloppuna otan rennosti; neulon, luen ja ulkoilen haravoimalla pihaa. Mutta sitten sain tietää saavani seuraksi lauantaista sunnuntaihin 5v-ystäväni, joten rennosti ottaminen on nyt vain haave ;). Ulkoilla kyllä saan ja leikkiä! Ei, en minä valita, vaan nautin jo tulevasta kaikin siemauksin. Ystäväni on niin piristävää sorttia, että vanhan tädin vaivat häviävät kyllä kuin tuhka tuuleen. Pitääkin huomenna käydä jo kaupassa ostamassa pojan herkkuruokaa, vähän nameja ja muuta turhuutta.... eikä kerrota äidille, miten aion hemmotella poikaa ihan yltäkyllin!