Tänään minä vannoin, etten koske muihin neuleisiin ennen kun Lapsukaisen kietaisutakki on valmis. Ompelin paloja yhteen ja aloittelin neulomaan kapoista nauhaa takin ympäri. Miten se silloin osaakaan niin hyvin nukuttaa / surffailuttaa netissä / teettää tekemättömiä kotitöitä (jotka vois ihan hyvin olla vieläkin tekemättä) kun PITÄISI tehdä jotain tärkeämpää. Mistä saisi taas saman fiiliksen tehdä nopeasti takki loppuun, ihan kuin eilen illalla?

Mutta rakas Lapsukaiseni, takki on sunnuntaina mukana kun tulen sinne. Vaikka menis yötöiksi!