Tänään on ollut niin hyvä päivä, että oli vielä ihan pakko tulla kertomaan siitä teille. Aamu aloitettiin likkakaverin kanssa jumpassa, joka oli sekoitusta pilateksesta ja joogasta. Hauskuutta riitti välillä omiksi tarpeiksi mm. kun ohjaaja käski viedä toisen käden eteen pitkälle ja toisen jalan taakse sekä venyttää. Meikäläinen ähisi ja puhisi sekä mietti miten ihmeessä se näyttää toisilla noin helpolta ja meikäläinen ei tahdo pysyä asennossa millään. Hei haloo, vastakkaiset käsi ja jalka, ei saman puoleiset =) Taisin jättää aamulla aivot nukkumaan :) Tällä viikolla tuli vähän urheiluvammojakin. Katsokaa.

Sorry, kuva on vähän epätarkka. Mutta kai siitä selviää, että yksi laite oli vähän meikäläistä vastaan ja se potkaisi minua ;( Mutta kyllä minä vielä sen kesytän!

Illalla käytiin Miehen kanssa taas kultuuriharrastuksissa, konsertissa. Ihanaa! Täysi sali, me mukana olimme haltoissamme ja lauloimme Yön mukana sekä vanhoja kunnon hittejä (Likaiset legendat, Joutsenlampi jne.jne.) sekä niitä uusia, jotka soivat radiossakin jatkuvasti. Eikä Olli Lindholm ollut ainoa, joka osasi laulaa. Jussi Hakulinen veti vanhat hittinsä sekä Jukka Lewis, puhumattakaan taustakuoron tytöistä. Mahtavaa! #hehkutusta#

Kesken konsertin meinasi kyllä tulla surku. Kaulaketjustani oli kadonnut medaljonkisydän jonnekin. Sitä ei vain ollut. Katseltiin pitkin lattioita, ei löydy. Etsin kotona vaatteista, ei löydy. Itketti melkein, se oli minulle tärkeä ja hintaakin sillä oli lähemmäs sataa euroa. Lähdettiin saunaan ja riisuin vaatteitani ja arvatkaa mitä, löytyi! Medaljonki oli rintaliiveissä vasemman rinnan alla piilossa =) Ja kun minä olin vaivihkaa kokeillut rintsikoistakin konsertissa. Tosin en ruvennut kaivelemaan tissejäni ylettömästi siinä kaikkien nähden, mutta vaatteiden päältä... Jess, se on nyt tallessa! Ja lähtee heti huomenna korjattavaksi. Lenkki, jolla medaljonki on ketjussa, on vaihdettava. En uskalla jättää sitä enää noin.

Ai mitä käsitöitä? No, onhan tuossa lasillinen viiniä kallisteltu.....