Helteinen viikonloppu alkaa olla lopuillaan. Vaikka taivas on jo pilvessä, niin lämpöä riittää vielä liiaksi asti, pieni hiki on päällä koko ajan. Eikä se johdu kaikki siitä, että täällä niin ahkerasti puikkoja heilutellaan ;) Jotain on kyllä valmistunutkin, vihdoin ja viimein. Eikä liene mikään yllätys, että sukkiahan ne.

Lapsukaisen unisukat, koko 36-37

Lanka Austerman Step, väri 027, 50 g

Puikot 3 mm bambu

Nämä sukat piti tehdä 1,25 kertaa. Toisen sukan olin saanut jo pitkälti  yli puolen välin, kun tajusin vasta, että puikot ovat liian paksut ja ne pitäisi vaihtaa. Eikun sukka purkuun ja aloitus vähän pienemmillä puikoilla. Heti tuli parempaa, napakamman näköistä jälkeä. Malli vaan alkaa pikkuhiljaa tympiä. Olisikohan jollain ideoita muista mallineuleista näille raitasukkalangoille? Mikään pitsineule ei mielestäni käy.....

Miniatyyri-sukat, koko 25-27

Lanka Online supersocke 100, väri ??, 25 g

Puikot 4 mm eben

Nämä sukat valmistuivat melkein itsestään. Kun on vääntänyt isoja sukkia pitkään, niin tälläiset pienet tuntuvat tosi pieniltä. Malli on sama Jaywalker, omilla muunnoksilla tosin, nyt haluan jo siitä vähäksi aikaa eroon.

Tänään sitten tein sen viikonlopun tärkeimmän käsityön. Nimittäin purjeet veneeseen.

Satuin 5v-ystäväni kanssa yhtä aikaa Mummolaan ja hän esitteli ylpeänä toisessa mummolassa tekemäänsä laivaa. Puuhun oli ruuvattu muttereita ja koukkuja, naulattu nauloja ja näistä jokainen oli tärkeä paikallaan. Oli masto, moottori, ikkunat ja savupiippu. Mutta, mutta. Mummolasta löytyneessä tuikkutelinelaivassa oli upeat purjeet ja ne tästä paatista puuttuivat. Tätin, siis minun, oli ruvettava hommiin. Mummon tilkkulaatikosta löytyi sopivan merellistä kangasta (ei välitetä siitä, että siinä on kukkia), keittiön laatikosta grillivarrastikkuja ja neulaa sekä lankaa. Ensimmäisen purjeen tein siististi ja tikut piilotin ompeleiden sisään. Mutta sitten tällä telakalla alkoi olla jo kiire, joten toinen purje väännettiin vähän nopeammalla aikataululla. Pujottelin tikut kankaan läpi kolmelle sivulle ja lopuksi ompelin purjeen kiinni mastoon. Ja vot, 5v-ystäväni oli onnesta ymmyrkäisenä! Hän päätti olla laivan omistaja, siis varustamon päällikkö, minä sain kunnian olla kapteeni ja koska meiltä molemmilta puuttui kokemus merenkulusta, oli Mies otettava mukaan konepäälliköksi ja sähköhommiin. Niin ja hän saisi ohjata laivaa, ainoana ihan oikeana merimiehenä ;) Minä kapteenina saisin kuulema komentaa muuten vaan =)